Johan Frederik Clemensin kuparikaiverros Ossianin joutsenlaulusta - Kööpenhamina, 1787

Historiasta, kirjallisuudesta ja taiteesta tuli tärkeitä poliittisia välineitä kansallisen identiteetin rakentamisessa 1700- ja 1800-lukujen Euroopassa. Monien vääristelyjen taustalla oli hinku ”täyttää aukot”. Jokainen ”löydös” vei yhä syvemmälle kansakunnan historiaan ja toi julki sen kulttuurista ylemmyyttä. Monesti kertojana oli kansallinen ”Homeros”, joka loi kuvaa tietystä kansakunnasta indoeurooppalaisen sivilisaation kehtona. Senkin jälkeen, kun tarinat osoittautuivat keksityiksi, niiden vaikutus säilyi huomattavana.