1800-luku oli teollisuuskulttuurin murrosaikaa. Esineiden uudelleenkäyttö ja uudelleenjalostus olivat silti arkipäivää. Jopa uloste oli arvokasta raaka-ainetta. Tämä kuivakäymälä kehitettiin vaihtoehdoksi koko ajan yleistyneelle vesivessalle. Siinä ämpärissä oleva uloste peitettiin mullalla tai tuhkalla. Sen tarkoituksena oli säästää vettä, estää jokien saastuminen ja saada ihmisen uloste lannoitekäyttöön.