Back to top

Tuenilmausten dokumentointi Euroopan historian talossa

Nykyinen pandemia ei ole pelkästään terveyteen liittyvä hätätilanne, vaan sillä on syvät sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset. Maailma on muuttumassa. On katsottava tarkasti ympärilleen, kurkistettava ulos vaikka vain oman kodin ikkunasta nähdäkseen, minkälaisesta muutoksesta on kyse.

Katsoessamme ulos museon ikkunoista, näemme huolen painamia eurooppalaisia, jotka kuitenkin auttavat ja tukevat toisiaan, toisistaan eroon joutuneita eurooppalaisia, jotka kuitenkin keksivät tapoja pitää yhteyttä lähikontaktien välttämisestä ja rajojen sulkemisesta huolimatta. Näemme, että vaikeina aikoina eurooppalaiset auttavat toisiaan, pitävät toivoa yllä ja ovat sinnikkäitä. Näemme, miten tilanne muistuttaa museon näyttelyissä esiteltyjä vaikeita ajanjaksoja ja miten nämä ihmisten ominaisuudet ovat tulleet esille kautta aikojen.

Eurooppalaiset toistensa tukena

Euroopan historian talossa on käynnistetty hanke, jonka tarkoituksena on dokumentoida, miten eurooppalaiset ovat olleet toistensa tukena, pitäneet toivoa yllä, rakentaneet yhteishenkeä ja käyttäneet luovuutta nykyisen pandemian keskellä ja millaisia dramaattisia hetkiä, tarpeita ja hätätilanteita pandemia on tuonut mukanaan. Keräämme tarinoita, esineitä, kuvia ja äänimateriaalia, joiden avulla voimme kertoa tästä ajasta, kun kaikki on onnellisesti ohi.

Useat museot ja arkistot ovat jo käynnistäneet hankkeita, joissa dokumentoidaan ihmisten arkea heidän yhteisöissään pandemian aikana. Toivottavasti vastaavia hankkeita syntyy vielä lisää. Euroopan historian talon viiteyhteisönä on kuitenkin koko Eurooppa. Kerromme koko Euroopan tarinaa. Se antaa voimaa mutta tuntuu toisinaan myös valtaisalta tehtävältä. Elämme eriskummallista ja epävarmaa aikaa, ja asioita, joita Eurooppa nyt silmiemme edessä käy läpi, on tärkeää dokumentoida.

Myönteisiä viestejä

Sateenkaaribanderollit, joissa italialaisia rohkaistiin sanoen ”Andrà tutto bene” (Kyllä kaikki järjestyy), koristavat nyt ikkunoita ja parvekkeita kaikkialla Euroopassa. Niissä on kaikilla kielillä sama toiveikas viesti. Smarandan viesti yllä olevassa kuvassa on vain yksi tuhansista esimerkeistä, jotka osoittavat, että hädän hetkellä eurooppalaisista tulevat esiin heidän parhaat puolensa.

Maiden sulkiessa rajojaan ja käpertyessä itseensä, ihmisiä erottaa jälleen raja, jonka olemassaolon he olivat kenties jo unohtaneet. Keräämme ystävyydestä ja kaipuusta kertovia viestejä, joita ihmiset ovat jättäneet näiden uusien vanhojen rajojen liepeille, kuten ”Stýská se mi po tobě Čechu” (Kaipaan sinua tšekki) / ”I ja za tobą Polaku” (Minäkin kaipaan sinua puolalainen).

Kun suojavarusteista, elintärkeistä hengityskoneista ja muista lääkintätarvikkeista on syntynyt pulaa, 3D-tulostinten omistajat ovat ryhtyneet valmistamaan nopeammin saatavilla olevia edullisempia kopioita, joilla jo pelastetaan ihmishenkiä.

Yhdessäolo on hankalaa aikana, jolloin lähikontakteja on vältettävä. Kaikkialla Euroopassa ja muualla maailmassa on kuitenkin keksitty uusia tapoja olla yhteydessä kanssaihmisiin. On soitettu puheluita yksinäisille vanhuksille, on laitettu nalleja esille ikkunalaudoille naapuruston lasten nähtäville.

Toimeentulonsa koronasulun aikana menettäneille on myös järjestetty naapuriapua. Ne, jotka pystyvät, antavat omastaan niille, joilla ei ole mitä antaa. Italiassa kampanja on kulkenut nimellä ”la spesa sospesa”.

Päivittäin iltakahdeksalta eurooppalaiset osoittavat aplodein kunnioitustaan virusta vastaan etulinjassa taisteleville terveydenhuollon työntekijöille. Tästä eurooppalaisesta äänimaailmasta on tulossa osa kulttuuriperintöämme.

Suuren aution aukion edustalla eräs viisas mies sanoi hiljattain näin: ”Olemme samassa veneessä, kaikki hauraita ja hämmennyksissä mutta samaan aikaan tärkeitä ja tarpeellisia.” Uskomme, että museoita tarvitaan nyt siihen, missä ne ovat parhaita: dokumentoimaan ja esittelemään tarinoitamme ja muistuttamaan meitä vaikeista ajoista, joista olemme jo selvinneet, sekä solidaarisuudesta ja inhimillisyydestä, joiden ansiosta kaiken on aina saattanut kestää hiukan paremmin.

Mitä seuraavaksi?

Jos sinulla on tarinoita, esineitä, kuvia tai äänimateriaalia, jotka haluat jakaa kanssamme, kirjoita tiimillemme.

”Lue lisää Make Covid History -kampanjasta napsauttamalla tästä”

Kuvalähde: Ana-Maria Rampelt