KIITOSTA JA KRITIIKKIÄ
Nyt on sinun vuorosi! Tässä osastossa kysymme sinun mielipidettäsi. Mikä Eurooppa on? Mikä saa sinut tuntemaan itsesi eurooppalaiseksi? Mikä on yhteistä eurooppalaista perintöämme? Jos olet tullut vierailulle Euroopan ulkopuolelta, miten sinä näet Euroopan ja eurooppalaiset?
Mitä muistot merkitsevät meille? Muistomme menneiltä ajoilta ovat meille tärkeitä: ne saattavat meidät yhteen ja joskus myös repivät erilleen. Historian tutkimus ja yhteisen eurooppalaisen perinnön ymmärtäminen on elintärkeää, jotta voimme ymmärtää mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaa.
EUROOPPA ULKOAPÄIN NÄHTYNÄ
Miten Eurooppa nähdään ulkoa käsin? Näyttelyn esineet ovat museoista eri puolilta maailmaa. Ne antavat käsityksen siitä, miten eri tavoin Eurooppa ja eurooppalaiset on nähty eri kulttuureissa. Ensimmäiset kohtaamiset eurooppalaisten kanssa herättivät hienoista uteliaisuutta. Kun Euroopan maat vähitellen alistivat suuren osan maailmasta määräysvaltaansa siirtomaapolitiikan kautta, näkemykset muuttuivat sorron, orjuuden ja riiston seurauksena kielteisiksi. Silti Eurooppaa myös ihannoitiin antiikin ajoista lähtien kehittyneiden yleismaailmallisten arvojen ja hienostuneen kulttuurin tyyssijana.
Useat eurooppalaiset suurvallat perustivat Kaukoidän maiden kanssa kauppakomppanioita, joista merkittävin oli 1600-luvulla Hollannin Itä-Intian kauppakomppania.
Orjakauppa hallitsi Euroopan ja Afrikan välistä yhteydenpitoa 1500-luvulta aina 1800-luvulle saakka. Varhaiset afrikkalaiset kuvaukset portugalilaisista kauppiaista ja merimiehistä ovat tässä suhteessa paljonpuhuvia. Tässä laatassa portugalilainen mies pitelee käsirenkaita (manilla), joita käytettiin yleisesti maksuvälineenä orjakaupassa.
Monet varakkaat amerikkalaiset lähtivät 1800-luvulla kiertomatkalle Eurooppaan. Antiikin rauniot, renessanssin taideteokset ja romanttiset maisemat muovasivat heidän kuvitelmiaan Euroopasta. Matkailijat lähettivät kotiinsa tai teettivät matkamuistoja, jotka toisinaan olivat huomattavan yksityiskohtaisia tai suurikokoisia.
ONNISTUMISIA JA ONGELMIA
EU:lle myönnettiin vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinto työstä, jota se on yli 60 vuoden ajan tehnyt Euroopan rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Palkintoa on kuitenkin arvosteltu tilanteessa, jossa miljoonat EU:n kansalaiset ovat taloudellisesti erittäin lujilla, ja EU:n tuleva asema on samalla asetettu kyseenalaiseksi.
Kolme EU:n johtohenkilöä vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon Oslossa 10. joulukuuta 2012 järjestetyssä palkintoseremoniassa. Symbolisesti oli erittäin merkittävää, että valtion- ja hallitusten päämiehet, joiden maat olivat vuosisatojen ajan toistensa vihollisia, vastaanottivat palkinnon yhdessä.
Euroopan unioni elää epävarmoja aikoja, ja sillä on ongelmia sekä sisäisesti että ulkorajoillaan. Viekö kehitys EU-maita lähemmäs toisiaan vai saako kansallisvaltio takaisin menetettyä valtaansa? Voiko EU:n laajentuminen jatkua? Ovatko sen rajat vakiintuneet ja lopulliset vai vieläkö ne muuttuvat?
Valtionvelkakriisi sekä kiistanalaisten säästötoimien ja pelastuspakettien vaikutukset ovat vieneet EU:n tilanteeseen, joka on yksi tukalimmista sen perustamisen jälkeen. Näillä toimilla on pyritty vahvistamaan jäsenvaltioiden hyvin erilaisten kansantalouksien välistä rahaliittoa. Vuonna 2015 Kreikan kriisi oli vähällä johtaa euroalueen hajoamiseen.
BRYSSEL: MUUTTUVA PÄÄKAUPUNKI
Brysselistä ei koskaan pitänyt tulla Euroopan pääkaupunkia, mutta näin kävi – enemmän sattumalta kuin tarkoituksella. Nyt se on nelinkertainen pääkaupunki. Se on paitsi Brysselin alueen, Flanderin ja Belgian pääkaupunki myös EU:n pääkaupunki.
Bryssel on alati muuttuva pieni maailmankaupunki, joka on luovasti mukautunut eurooppalaiseen rooliinsa.