Museot tutkivat roskan historiaa Euroopassa
Miksi museoiden pitäisi puhua roskasta? Aihe on jo sinänsä syrjässä, sillä se liittyy siihen, mitä heitämme pois ja mitä emme halua enää nähdä. Jätteestä on kuitenkin tullut yksi aikamme keskeisistä kysymyksistä. Museoilla on erityisen hyvät edellytykset käsitellä aihetta, ovathan ne oppimista, pohdintaa ja keskustelua ruokkivia paikkoja, joissa eri aikojen esineet ja tarinat kietoutuvat toisiinsa.
Euroopan historian talolla on ollut vuodesta 2021 meneillään hanke, jonka aiheena on jäte. Siinä luodaan historiallinen katsaus jätteisiin Euroopassa ja tarkastellaan, miten ne voivat heijastaa yhteiskunnallisia muutoksia. Euroopan historian talo on koonnut aiheesta oman vaihtuvan näyttelynsä. Sen lisäksi se on koonnut aihetta käsittelemään 11 museota kymmenestä Euroopan maasta. Ne ovat paikallisella ja kansallisella tasolla toimivia luonnonhistoriaan, etnologiaan, taiteeseen ja arkeologiaan erikoistuneita museoita. Niiden yhteisenä haasteena on kokoelmiensa, ohjelmiensa ja käytäntöjensä avulla viritellä ”roskapuhetta” ja saada yleisö innostumaan siitä.
Tämän eurooppalaisen kumppanuuden tuloksena kehitetään yhdessä verkkofoorumi, joka on tarkoitus ottaa käyttöön alkuvuodesta 2023 samaan aikaan, kun Euroopan historian talon vaihtuva näyttely Brysselissä avautuu. Kumppanimuseoilla on myös aihetta käsittelevä yhteinen ohjelma, johon kuuluu yleisölle tarkoitettua toimintaa sekä verkossa että museoissa eri puolilla Eurooppaa.
Aihetta ”jäte” tarkastellaan kumppanimuseoissa monien eri maiden ja alojen näkökulmasta. Teemat ja tavoitteet ovat seuraavat:
KOKOELMAT: Luodaan yhteyksiä eri maissa ja aloilla käytettyjen esineiden välille ja mietitään jätteen ominaispiirteitä ja merkitystä.
TARINAT: Keskitytään ihmisiin haastattelemalla eri yhteisöjen jäseniä eri puolilla Eurooppaa ja selvitetään, miten he suhtautuvat jätteeseen.
EKOSYSTEEMIT: Jaetaan tietoa ja lisätään ihmisten tietoisuutta ympärillämme olevasta jätteestä ja sen vaikutuksesta.
ROSKAVERKOSTOT: Yhdistetään eri kielistä, alueilta, aloilta ja yhteisöistä saatuja tietoja jätehuollosta ja jätehuoltokäytännöistä.
MUSEO AKTIVISTINA: Tehdään kestävyydestä museotyön keskeinen elementti jakamalla parhaita käytäntöjä ja kierrättämällä resursseja.
Kumppanit
Volkskundemuseum Wien (Wien, Itävalta)
Avoin ja avarakatseinen museomme sijaitsee Itävallan pääkaupungin keskustassa ja esittelee kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä niin menneitä kuin ajankohtaisia kysymyksiä. Olemme kiinnostuneita diskursseista ja käytännöistä, jotka kuvastavat uudenlaista ajattelua ekologiseen, sosiaaliseen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvästä oikeudenmukaisuudesta. Otamme ilolla vastaan haasteen tarkastella jätettä ja roskaa Euroopassa näiden teemojen valossa!
Eesti Rahva Muuseum (Tartto, Viro)
Pysyvässä näyttelyssämme ”Kohtaamisia” ja vaihtuvissa hankkeissamme keskitymme myös tarkastelemaan nykyihmistä ja -ympäristöä. Poimiessamme tarinoita Baltian maista ja esitellessämme niitä täällä Tarton Raadissa, jossa aiemmin sijaitsi lentokenttä ja nyt tämä upouusi Viron kansallismuseo, puhumme myös isoista prosesseista ja ympäristöhistoriasta.
Fondazione Museo Ettore Guatelli (Ozzano Taro, Italia)
Ettore Guatelli -museo on käsitellyt vuosien varrella usein ekologiaan, jätteisiin ja roskiin liittyviä asioita. Keväällä 2022 museossamme on tarjolla näyttely ”Jätteet: ihmiset, esineet, paikat”, jossa myös kuljetaan Ettoren jalanjäljillä, sillä siinä käsiteltävät teemat olivat lähellä hänenkin sydäntään, mutta tällä kertaa niitä tarkastellaan nykyajan näkökulmasta.
Museum Europäischer Kulturen (MEK) – Staatliche Museen zu Berlin (Saksa)
Vuonna 2019 muotoilimme täällä MEKissä kokoelmakonseptin, jossa määritellään muun muassa painopistealat, jotka muodostavat perustan MEKin kokoelman ja näyttelytoiminnan temaattiselle kehittämiselle tulevina vuosina. Kestävyys on yksi näistä painopistealoista. Se on tärkeä tämänhetkinen yhteiskunnallinen kysymys, joka heijastaa päivittäisiä käytäntöjä, jotka liittyvät säilyttämiseen ja pois heittämiseen, korjaamiseen, kierrättämiseen ja uudelleenkäyttöön.
Celjen lähihistorian museo (Celje, Slovenia)
Tutkimme yhteiskunnallisesti aktiivisessa ja tulevaisuuslähtöisessä museossamme asioita, jotka liittyvät elämäntapamme seurauksiin, ja pyrimme edistämään tai helpottamaan myönteistä muutosta.
Musée de la Vie wallonne – Province de Liège (Belgia)
Museomme seuraavan, vuonna 2022 avautuvan näyttelyn teemana on roska, ja siinä käsitellään lähinnä Vallonian aluetta mutta myös koko Belgiaa ja Eurooppaa. Olemme siksi innostuneita olemaan mukana tässä eurooppalaisessa hankkeessa ja jakamaan tämän kokemuksen Euroopan historian talon ja myös muiden museoiden kanssa.
Romanian talonpoikaismuseo (Bukarest, Romania)
Olemme järjestäneet museossamme etnologista tutkimusta ja näyttelyitä keskeisistä ajankohtaisista sosiokulttuurisista kysymyksistä. Osassa niistä tarkastelu on liittynyt läheisesti roskiin.
Naturhistorisches Museum Wien (Itävalta)
Luonnontieteellisen museon tavoitteena on edistää merkittävästi kestävää kehitystä Itävallassa, Euroopassa ja muualla maailmassa. Pyrimme tähän oman tieteenalamme sekä tieteidenvälisellä ja osallistavalla huippututkimuksella, avaamalla kokoelmiamme laajemmalle yleisölle digitaalitekniikan avulla, käyttämällä innovatiivisia, osallistavia ja inspiroivia toimintamalleja tieteen opetuksessa ja tekemällä museosta täysin hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Kansallinen etnografinen museo (Varsova, Puola)
Lähdimme mukaan Euroopan historian talon aloitteeseen, koska näimme omissa hankkeissamme ja näyttelyissämme yhtymäkohtia tähän jätteiden historiaa käsittelevään kumppanuuteen. Hanke tarjoaa kestävään kehitykseen keskittyvälle ”vihreälle tiimillemme” hienon mahdollisuuden luoda katsaus roskaan ja koko museollemme tilaisuuden muokata eri kokoelmiamme uudelleen. On ilo jakaa kokemuksemme ja tietämyksemme muiden eurooppalaisten museoiden kanssa.